Ristimäki

Oheiset kuvat ovat Sinikan muistokirjasesta.

Tähän blogisivuun on laitettu "Virtaslaisten päivän" kuvia. Heinäkuun 16. oli kaunis kesäpäivä. Noin 60 oli tapaamisen kutsua noudattanut. Väki oli hyvällä päällä ja mielissään kaltaistensa tapaamisesta. Myös "alkuperäisten" virtaslaisten kumppanit näyttivät olevan tyytyväisiä sukuun, johon heidät on täysivaltaisena otettu mukaan. Kokoontuminen ja mukana olleiden esittäytyminen Huuhkajanvuorella Tässä sitä sitten ollaan. Kuka kukin on, selvisi väen esittelyssä. Se tehtiin Virtasen Lempin ja Kallen lasten mukaisin ryhmin. Me olemme Taimin joukkoa me Toinin me Yrjön me Bruunon me Esterin ja me Aunen joukkoa Linja-autolla Riuttalaan, Karhulanmäkeen ja Ristimäkeen Linja-automatkalla Lasse kertoi virtaslaisten tärkeistä paikoista Bussimatkan jälkeen olimme Karhulanmäessä ja suuntasimme Ristimäkeen. Siellä syötiin luonnon helmassa vanhan ajan ruokaa. Ristimäessä muisteltiin taatamme Kallen kotia eli Toinin, Ta

Ristimäen vierailu sisältyi Virtasen serkkujen perinteisen kokoontumispäivän ohjelmaan. Alla on kuvia Maria Justiinan ja Eenokin tontilla tehdystä retkestä Hieno ajatusmatka sadan vuoden taakse. Muistoksi Sirkalle!

Marian ja Enokin elämää on pengottu nyt monelta puolelta. Ristimäen selvittely on ollut ainakin minulle mukava matka sukumme menneisyyteen. Ja opettavainenkin. Nyt menneiden aikojen "mummumme ja taatamme" elämästä  tietävät sukumme nuorimmatkin, jopa kolmivuotias Sakari. Tuntuu siltä, että blogikirjoitukset ovat vilkastuttanut yhteydenpitoamme. Olemme yhdessä muodostaneet yli 60 virtaslaisten sähköpostijakelun. Viesteihin vastaanottajat ovat suhtautuneet myönteisesti. Uskon, että blogikirjoituksia on selattu. Joku on saattanut lukea ne tarkastikin ja mikä mukavinta kirjoituksia on myös kommentoitu. Tiedän, että kirjoittelu on rohkaissut tarttumaan puhelimeenkin. Ristimäki on innostanut muitakin kuin itseäni. Esimerkiksi Iltasen Lasse on joutunut venymään, kun vakityöt ja ristimäkeläisten tietojen penkominen on ottanut aikaa. Kiitos Lasse! Aloittaessani kirjoittelua, en tiennyt taatani isästä ja äidistä paljoakaan, nyt olen asioista paljon enemmän perillä. Kiitos avusta!

Maria ja Enok olivat noin kymmenvuotiaita, kun suuri nälänhätä (vrt. nälkävuodet) iski. Iltasanomat kertoi (3.6.2017) noista ajoista muun muassa näin: "Suomessa on ihmetelty kylmää kevättä, mutta tämä ei ole mitään verrattuna tilanteeseen 150 vuotta sitten. Vuonna 1867 kesäkuussa oli monin paikoin rekikelit ja järvet jäässä, ja kylvöihin päästiin joissakin paikoissa vasta juhannuksen jälkeen. Edessä oli Länsi-Euroopan viimeinen rauhanajan nälkäkatastrofi. Jo kylvöjen myöhästyminen herätti huolta, mutta lopullinen isku tuli, kun syyskuun alku toi mukanaan tavallista kovemman hallan. Eräillä alueilla tuhoutui viljasato täysin, ja koko maassa menetettiin noin puolet ruissadosta. Suomen nälkäkriisi nousee noin kahdeksan prosentin kuolleisuuden näkökulmasta (maailman)historiallisestikin poikkeuksellisen vakavaksi kriisiksi. Perinteisesti on arvioitu, että vuosina 1866–1869 menetettiin kuolleina ja syntymättä jääneinä noin 150 000 ihmistä, joka tarkoitti 1,8 miljoonan väe