Mitäs sitten?
Marian ja Enokin elämää on pengottu nyt monelta puolelta. Ristimäen selvittely on ollut ainakin minulle mukava matka sukumme menneisyyteen. Ja opettavainenkin. Nyt menneiden aikojen "mummumme ja taatamme" elämästä tietävät sukumme nuorimmatkin, jopa kolmivuotias Sakari. Tuntuu siltä, että blogikirjoitukset ovat vilkastuttanut yhteydenpitoamme. Olemme yhdessä muodostaneet yli 60 virtaslaisten sähköpostijakelun. Viesteihin vastaanottajat ovat suhtautuneet myönteisesti. Uskon, että blogikirjoituksia on selattu. Joku on saattanut lukea ne tarkastikin ja mikä mukavinta kirjoituksia on myös kommentoitu. Tiedän, että kirjoittelu on rohkaissut tarttumaan puhelimeenkin. Ristimäki on innostanut muitakin kuin itseäni. Esimerkiksi Iltasen Lasse on joutunut venymään, kun vakityöt ja ristimäkeläisten tietojen penkominen on ottanut aikaa. Kiitos Lasse! Aloittaessani kirjoittelua, en tiennyt taatani isästä ja äidistä paljoakaan, nyt ...
Kiitos tosi kauniista muistoista 😊terkkuja kaikille
VastaaPoista