Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2017.

Virtaslaisten tapaaminen 2017

Kuva
Tähän blogisivuun on laitettu "Virtaslaisten päivän" kuvia. Heinäkuun 16. oli kaunis kesäpäivä. Noin 60 oli tapaamisen kutsua noudattanut. Väki oli hyvällä päällä ja mielissään kaltaistensa tapaamisesta. Myös "alkuperäisten" virtaslaisten kumppanit näyttivät olevan tyytyväisiä sukuun, johon heidät on täysivaltaisena otettu mukaan. Kokoontuminen ja mukana olleiden esittäytyminen Huuhkajanvuorella Tässä sitä sitten ollaan. Kuka kukin on, selvisi väen esittelyssä. Se tehtiin Virtasen Lempin ja Kallen lasten mukaisin ryhmin. Me olemme Taimin joukkoa me Toinin me Yrjön me Bruunon me Esterin ja me Aunen joukkoa Linja-autolla Riuttalaan, Karhulanmäkeen ja Ristimäkeen Linja-automatkalla Lasse kertoi virtaslaisten tärkeistä paikoista Bussimatkan jälkeen olimme Karhulanmäessä ja suuntasimme Ristimäkeen. Siellä syötiin luonnon helmassa vanhan ajan ruokaa. Ristimäessä muisteltiin taatamme Kallen kotia eli Toinin, Ta

Virtaslaiset Ristimäessä

Kuva
Ristimäen vierailu sisältyi Virtasen serkkujen perinteisen kokoontumispäivän ohjelmaan. Alla on kuvia Maria Justiinan ja Eenokin tontilla tehdystä retkestä Hieno ajatusmatka sadan vuoden taakse. Muistoksi Sirkalle!

Mitäs sitten?

Kuva
Marian ja Enokin elämää on pengottu nyt monelta puolelta. Ristimäen selvittely on ollut ainakin minulle mukava matka sukumme menneisyyteen. Ja opettavainenkin. Nyt menneiden aikojen "mummumme ja taatamme" elämästä  tietävät sukumme nuorimmatkin, jopa kolmivuotias Sakari. Tuntuu siltä, että blogikirjoitukset ovat vilkastuttanut yhteydenpitoamme. Olemme yhdessä muodostaneet yli 60 virtaslaisten sähköpostijakelun. Viesteihin vastaanottajat ovat suhtautuneet myönteisesti. Uskon, että blogikirjoituksia on selattu. Joku on saattanut lukea ne tarkastikin ja mikä mukavinta kirjoituksia on myös kommentoitu. Tiedän, että kirjoittelu on rohkaissut tarttumaan puhelimeenkin. Ristimäki on innostanut muitakin kuin itseäni. Esimerkiksi Iltasen Lasse on joutunut venymään, kun vakityöt ja ristimäkeläisten tietojen penkominen on ottanut aikaa. Kiitos Lasse! Aloittaessani kirjoittelua, en tiennyt taatani isästä ja äidistä paljoakaan, nyt olen asioista paljon enemmän perillä. Kiitos avusta!

Elämää Ristimäessä

Kuva
Maria ja Enok olivat noin kymmenvuotiaita, kun suuri nälänhätä (vrt. nälkävuodet) iski. Iltasanomat kertoi (3.6.2017) noista ajoista muun muassa näin: "Suomessa on ihmetelty kylmää kevättä, mutta tämä ei ole mitään verrattuna tilanteeseen 150 vuotta sitten. Vuonna 1867 kesäkuussa oli monin paikoin rekikelit ja järvet jäässä, ja kylvöihin päästiin joissakin paikoissa vasta juhannuksen jälkeen. Edessä oli Länsi-Euroopan viimeinen rauhanajan nälkäkatastrofi. Jo kylvöjen myöhästyminen herätti huolta, mutta lopullinen isku tuli, kun syyskuun alku toi mukanaan tavallista kovemman hallan. Eräillä alueilla tuhoutui viljasato täysin, ja koko maassa menetettiin noin puolet ruissadosta. Suomen nälkäkriisi nousee noin kahdeksan prosentin kuolleisuuden näkökulmasta (maailman)historiallisestikin poikkeuksellisen vakavaksi kriisiksi. Perinteisesti on arvioitu, että vuosina 1866–1869 menetettiin kuolleina ja syntymättä jääneinä noin 150 000 ihmistä, joka tarkoitti 1,8 miljoonan väe

Ristimäen tontti ja rakennukset 1

Kuva
Mietin ja kuvittelin Ristimäen tontin elämää sen pihapiirissä käynnin ja kuulemieni tarinoiden valossa. Ajattelin eloa kesällä, kun aurinko paistaa ja luonto on kauneimmillaan. Piirtelin luonnoksia paperille ja maalasin sitten taulunkin työväenopiston kurssilla. Edellisessa blogikirjoituksessa kerroin Ristimäen mökistä. Vähän samanlaista selvitystyötä edellytti myös muut tontin "rakennukset". Pohdin millainen mahtoi olla sauna, kota jne. Utelin tietoja vanhojen aikojen tietäjiltä ja tein hakuja tietysti myös netistä. Osa aikaansaannoksistani on siis totta, osa kuviteltua. Totta on maatiaiskissa. Kissojahan Ristimäessä oli monia, mutta jokaisen nimi oli Mikki. Mökin edessä oleva iso kivi on totta myös. Se on edelleen siinä missä aina ennenkin. Vilpunmaakin on, vaikkakin nyt jo rikkaruohojen peittämänä. Myös mahtavat kiviaidat ovat paikallaan. Muista "rakennuksista" kuin mökistä ajattelen näin: 1. Sauna oli savusauna. Se oli hirsistä tehty ja pärekattoinen. Kiu

Ristimäen tontti ja rakennukset 2

Kuva
Syksyllä 2016 aloitin keramiikkakurssin. Siihen sopi mainiosti Ristimäen "pienoismallin" värkkääminen. Siellä saatoin tehdä Ristimäen rakennuksia savesta, omenapuun paperimassasta jne. Tarkoituksenani on luovuttaa pienoismalli Sirkka-serkulleni heinäkuussa virtaslaisten tapaamisessa. Pienoismalli Pienoismallin tekemisessä käytin "taiteilijan vapauksia" - sen rakennukset ja kasvit ovat suhteettoman suuria tontin "rakennuksiin" ja kasvillisuuteen verrattuna.  Lähikuvia Ristimäestä

Ristimäen mökki

Kuva
Ristimäen mökkiä ei enää ole. Se ehti olla paikallaan suunnilleen 80 vuotta. Sitten taatamme Kalle yhdessä Yrjön kanssa laittoivat sen polttopuiksi. Naskalin Marja-Liisa muisteli, että Virtasen Yrjö olisi hajottanut mökin ja kertonut, että purkaminen oli vähän turha työ, koska mökistä ei saanut oikein polttopuitakaan. Muistikuvat ovat Sirkka -serkun mielessä Tiedot mökistä pohjautuvat Sirkan ja äitini muistikuviin ja tontilla tehtyihin katselmuksiin. Maastotutkimuksia. Mökin paikka selvisi - Esko on porstuan kulmalla, Sirkka tulisijan kohdalla. Etu- alalla näkyy yksi nurkkakivi ja Sinikka seisoo toisen vieressä. Serkkuni Sirkka muistaa mökistä ja ton- tista yhtä jos toista, vaikka aikaa on kulunut mökin purkamisesta yli 60 vuotta.  Selvittelin mökin rakennetta netistä ja tutkin vanhan pystyssä olevan mökin hirsikehikon rakennetta. Mökin lämpöeristyksiin sain lisävalaistusta Mäkitupalaismuseon oppaalta. Mielikuva mökistä  Millainen mahtoi olla mökin rakenne

Ristimäen hallinta ja sijainti

Kuva
Ristimäki  Se oli Marian ja Eenokin perheen kotipaikka. Siitä Eenokki ja Maria ottivat myös sukunimensä. Ristimäki oli siis Kaarle Enokinpojan eli Kalle -taatani koti. Virtasen Lempi Lyydian ja Kaarlen lapsille: Toinille (vas.), Taimille, Aunelle, Annalle, Bruunolle, Esterille (iso kuva) ja Yrjölle (oik.) Ristimäki oli mummula. Yrjölle se oli enemmänkin, sillä Ristimäki siirtyi myöhemmin hänen omistukseensa.  Arkistot viittaavat tähän suuntaan (Ahorannan Tomi). Katselin, että isohko perhe on asunut Ristimäessä jo ennen Enokia ja Mariaa (Iltasen Lasse) Eenokki näyttää muuttaneen perheineen Ristimäen mökkiin vuonna 1888. Se tarkoittaa sitä, että vain perheen nuorimmat, Väinöstä eteenpäin, olisivat syntyneet siellä. Taatamme Kalle on syntynyt Riutalla, koska Enok ja Maria olivat tuolloin molemmat Riutan palkollisia. He asuivat jossakin Riutan pihapiirissä olevista pytingeistä, niin kuin palkolliset siihen aikaan yleensä asuivat. Eenokki ja Maria os