Ristimäen hallinta ja sijainti

Ristimäki 

Se oli Marian ja Eenokin perheen kotipaikka. Siitä Eenokki ja Maria ottivat myös sukunimensä. Ristimäki oli siis Kaarle Enokinpojan eli Kalle -taatani koti.

Virtasen Lempi Lyydian ja Kaarlen lapsille: Toinille (vas.), Taimille, Aunelle, Annalle, Bruunolle,
Esterille (iso kuva) ja Yrjölle (oik.) Ristimäki oli mummula. Yrjölle se oli enemmänkin, sillä
Ristimäki siirtyi myöhemmin hänen omistukseensa. 

Arkistot viittaavat tähän suuntaan (Ahorannan Tomi).

Katselin, että isohko perhe on asunut Ristimäessä jo ennen Enokia ja Mariaa

(Iltasen Lasse)

Eenokki näyttää muuttaneen perheineen Ristimäen mökkiin vuonna 1888. Se tarkoittaa sitä, että vain perheen nuorimmat, Väinöstä eteenpäin, olisivat syntyneet siellä. Taatamme Kalle on syntynyt Riutalla, koska Enok ja Maria olivat tuolloin molemmat Riutan palkollisia. He asuivat jossakin Riutan pihapiirissä olevista pytingeistä, niin kuin palkolliset siihen aikaan yleensä asuivat.

Eenokki ja Maria ostivat Ristimäen itselleen

”Torpparilaki” antoi myös Ristimäen Eenokille ja Marialle oikeuden lunastaa vuokramaansa maa-alan ja mökkinsä omakseen.  Sopivasta lunastushinnasta piti löytää tietysti sopu, sillä toisaalta Karhulan Kallen (maanomistaja) piti saada korvaus laillisen omaisuutensa menetyksestä ja toisaalta summa ei saanut olla liian suuri, jotta Maria ja Eenokki pystyisivät  sen ostamaan. Kaupasta osapuolet pääsivät  sopuun vuoden 1920 lopussa. Vuoden 1921 alussa Ristimäet nousivat itsenäisten "pienviljelijöiden" luokkaan ja vapautuivat vuokravelvoitteistaan Karhulan taloon.

Eenokki oli Karhulan mäkitupalainen ¹ ja tontin omistaja Kalle Karhula myi Ristimäki -nimisen mäkitupa-alueen Eenokille ja Marialle "nykyisiä tonttiaitojaan myöden". Alue oli noin kahdeksan kapanalan suuruinen (noin 8 x 154 m² = 1232 m² eli suunnilleen 12 aaria). Kaupanteossa oli muun muassa seuraava ehto: "Kauppahinta maksetaan heti, joka maksetuksi kuitataan ja on ostaja vapaa velvollisuuksistaan vuokramiehenä." Näin alue siirtyi "käsityöläinen Eenokki ja Maria Ristimäjelle" tammikuun 1. vuonna 1921 kahdensadan (200) Suomen markan hinnasta.

¹  Mäkitupa tarkoittaa jonkin maatilan alueella olevaa vuokra-asumusta, pikku mökkiä, johon yleensä ei kuulunut mainittavammin viljelypinta-alaa, toisin kuin torppaan. Asukkaita kutsuttiin mäkitupalaisiksi. He kuuluivat tilattomaan väestöön. Järjestelmä oli käytössä 1900-luvun alkupuolelle torpparilakiin asti. Mäkitupalaiset työskentelivät yleensä palkollisina ulkopuolisissa töissä, ja muodostivat huomattavan osan maaseudun työvoimareservistä. (tietolähde Wikipedia) 

Eenokilta ja Marialta Ristimäki siirtyi taatalle (Kalle) vuonna 1942 ja häneltä Yrjölle ja Hiljalle. He kasvattivat tontilla perunaa, mutta eivät asuneet siellä. Nykyään Ristimäkeä hallitsevat Sirkka ja hänen lapsensa.

Missä Ristimäki on?

Ristimäki sijaitsee lähellä mummulaani Lavian Riuttalassa Karhulanmäessä.

Ristimäki on lähellä taatani perheen (Virtanen) kotia. Maria ja Eenokki olivat Riutan palkolli-
sina, kun taatamme Kalle syntyi. Perhe muutti Ristimäkeen Kallen ollessa kaksivuotias.

Ristimäen mitat ja muoto

Tältä Ristimäki näyttää viranomaisten papereissa.

Tässä valokuvia Ristimäen raunioista viime elokuulta (2016). Vilpunmaa  lienee saanut nimensä
Ristimäen mökin ensimmäiseltä asujalta Wilhelm Marianpojalta (= Wilhelm Mariasson). 

Kyllä se sieltä löytyy

Tutustuin Ristimäen tonttiin paikanpäällä. Käyntiäni edelsi Iltasen Lassen rohkaiseva sähköposti: "Kävin muuten tänään Sirkan, Leon ja Tapion kanssa Ristimäen tontilla katsomassa pirtin pohjia. Melko pieni oli pohja, mutta kyllä se sieltä vielä löytyy."