Ristimäen tontti ja rakennukset 1

Mietin ja kuvittelin Ristimäen tontin elämää sen pihapiirissä käynnin ja kuulemieni tarinoiden valossa. Ajattelin eloa kesällä, kun aurinko paistaa ja luonto on kauneimmillaan. Piirtelin luonnoksia paperille ja maalasin sitten taulunkin työväenopiston kurssilla.

Edellisessa blogikirjoituksessa kerroin Ristimäen mökistä. Vähän samanlaista selvitystyötä edellytti myös muut tontin "rakennukset". Pohdin millainen mahtoi olla sauna, kota jne. Utelin tietoja vanhojen aikojen tietäjiltä ja tein hakuja tietysti myös netistä. Osa aikaansaannoksistani on siis totta, osa kuviteltua.

Totta on maatiaiskissa. Kissojahan Ristimäessä oli monia, mutta jokaisen nimi oli Mikki. Mökin edessä oleva iso kivi on totta myös. Se on edelleen siinä missä aina ennenkin. Vilpunmaakin on, vaikkakin nyt jo rikkaruohojen peittämänä. Myös mahtavat kiviaidat ovat paikallaan.

Muista "rakennuksista" kuin mökistä ajattelen näin:
1. Sauna oli savusauna. Se oli hirsistä tehty ja pärekattoinen. Kiuaskivet oli kerätty lähistöltä ja
    saunaa lämmitettiin puilla. Siellä synnyttiin ja hoidettiin henkilökohtaista hygieniaa.
2. Kota. Siinä oli sisällä iso valurautainen pata, jonka kylkiä lämmitti padan alla palavat puut. Kota  
    oli "pintalaudoista" rakennettu kehikko. Sen katto oli harva - savut ja höyryt pääsivät helposti
    nousemaan taivaan tuuliin.
3. Puuvaja. Sitä eivät sen enempää äitini kuin Sirkkakaan muista. Minusta sellainen, katettu,
    kuivien puiden säilytyspaikka täytyi olla, koska puut olivat ainoa ulkopuolinen lämmön antaja
    kovilla talvipakkasilla. Puita tarvittiin joka paikassa: ruuan tekemisessä, saunan lämmittämisessä
    ja kodan padan veden lämmittämisessä. Sijoitin sen Vilpunmaan viereen. Rakennus ajan tyylin
    mukainen.
4. Ulkohuussi ja "komposti". Ulkohuussistakaan ei tietolähteilläni ole muistikuvaa. Mutta jonkun
    sellaisen Ristimäen perhe tarvitsi. Tauluun en sitä huomannut laittaa, mutta pienoismallissa se
    seisoo kodan vieressä. Kompostin sijoitin Vilpunmaan ja saunan välimaastoon.

Marjapensaat, omenapuu ja kukat perustuvat äidin ja Sirkan kertomuksiin.

Luonnostelua lyijykynällä ja tusseilla, taulu akryyliväreillä

Luonnostelu oli haasteellista, koska kuvaan piti saada näkyviin sekä talon kissa että
rakennukset, marjapensaat, omenapuut ja Vilpunmaan viljelykset.
Taulua tehdessäni kuvittelin millaista Ristimäessä oli kesällä 1925. Omenat ja marjat
punoittivat jo. Keisarinliljat ja juhannusruusut talon päädyssä olivat kukassa. Vilpunmaan
mullassa perunat ja porkkanat kasvoivat aivan silmissä. Pyykkiä nosteltiin kodan padasta kuivumaan risuaidan päälle. Eenokki pilkkoi klapeja talven varalle ja jutteli naapurin
kanssa tulevista työmaista. Joku toi vettä polkua pitkin naapurin kaivosta. Virtasen Lempi
Lyydian ja Kallen pojat, Bruuno ja Yrjö kuluttivat housujensa takamuksia isolta kiveltä
laskeskellessaan. Oli lauantai ja savusauna oli laitettu lämpenemään. Mikki-kissakin tassut-
teli kotia kohti kiviaitaa pitkin. Taulun alaosassa on Virtasen perhe, äitini kertomus ja
Ristimäen perhekuva vuodelta 1898.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvää joulun odotusta

Virtaslaisten tapaaminen 2017

Elämää Ristimäessä